mystinen metsätyömies

Mikä on lumi- ja räntäsateen ero?

  • lunta vai räntää?
    lunta vai räntää?

Onko niiden raja  "veteen piirretty viiva" ?

 

No, Ilmatieteen laitoksella tämä erottelu eri sademuotojen välillä tehdään sanallisesti näin:

"

Lumisade

Lumihiutaleet kasvavat usean tunnin ajan pudotessaan hitaasti kohti maanpintaa. Niiden muoto riippuu siitä, millaisissa lämpö- ja kosteusoloissa ne ovat kasvuaikanaan olleet.

Räntä

Räntä näyttää lumisateelta mutta tuntuu vesisateelta. Kun lumihiutaleet alkavat sulaa pinnaltaan, niistä tulee kosteaa lunta eli nuoskaa. Silloin kun osa hiutaleista on sulanut, eli joukossa on jo pisaroita, sataa räntää. Maassa oleva sulava lumi on loskaa.

"

 

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (30 kommenttia)

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Kyllä sen eron ilman ilmatieteen laitoksen määritelmiäkin huomaa, varsinkin jos naamalle tuulee märkiä rättejä.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Ulkoilmassa eron tuntee helposti nahoissaan, mutta silloin, kun sadetta katsoo esimerkiksi keittiön ikkunasta, niin eron tekeminen on hankalaa. Tuossa kuvassa sade tulee räntänä ...

(Analogisesti edellä kirjoitetusta voisi luulotella, että moni muukin ilmiö vaatii "paikan päällä olemista" ilmiön ymmärtämiseksi syvällisemmin...)

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Jaa se olikin niin tarkkaa, mutta voihan jotain päätellä ulkolämpömittaristakin.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen Vastaus kommenttiin #3

Niin voikin päätellä välillisesti lämpömittarin lukemasta, mutta silti tarvitaan myös aikaisempaa omakohtaista kokemusta lumi- ja räntäsateista, jotta niiden välinen ero konkretisoituisi sen hetkisiin toimiin. Esimerkiksi että laittaako jalkaan kumisaapaat vai tavalliset matalat talvikengät :)

Tuli noista ikkunoista ja niiden takaa tehtävistä sademuotoihin liittyvistä havainnoista mieleen, että kun katsoo esimerkiksi televisiosta pakolaisia värjöttelemässä jossain Serbian rajalla tihkusateessa, niin mistä sitten niistäkään pystyy erottamaan, että ovatko he aitoja turvapaikanhakijoita vai ns. "elintasoshoppareita"?

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #4

Taidan laittaa turvalliset matalat talvikengät vaikka ulkona on vesikeli, koska pihalla on vielä jäätä.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen Vastaus kommenttiin #5

Varman päälle on syytä pelata - liukastumiset taitavat olla yleisimpiä vapaa-ajan tapaturmia ja melko kohtalokkaita usein.

Työkaverin tuttava, leskinainen, kaatui omakotitalonsa pihalla pari vuotta sitten sillä seurauksella, että lonkka murtui. Omien sanojensa mukaan häneltä kesti noin kaksi tuntia raahautua takaisin sisälle puhelimen äärelle ...

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #4

Niin, ja tuntuma siitä onko Liisan liukkaat ja Kaisan kaljamat, jotta pitäisikö jalkineissa olla liukuesteet:)

Ja aitojahan siellä, kaikki elintasoshopparit on täällä. Ainakin jos uskomme somea ja miksi emme uskoisi.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen Vastaus kommenttiin #6

Some on tosiaankin jonkunlainen mittari, mutta niin kuin yleisesti tiedämme, niin mittaritkin voivat rikkoontua tai niissä on valmistusvirheitä tai niiden toimintaperiaate on jo alunperin epäilyttävä. Itse pidän somea tässä turvapaikanhakija-asiassa yhtä pätevänä tiedon lähteenä kuin oli "sammakkomies" sääennusteiden tekijänä :

https://fi.wikipedia.org/wiki/Taisto_Heikkinen

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #7

Tai samalta tasolta:

Mustekala ennustaa jalkapallokisojen voittajat

http://yle.fi/urheilu/mustekala_ennustaa_jalkapall...

Käyttäjän sarilait kuva
Sari Laitinen

Lumisanasto on aina mietityttänyt itseäni. Mitä eroa on hangella, kinoksella ja nietoksella?

Itselleni tulee hangesta mieleeni tasainen lumikerros, kinos taas on omassa puheessani iso lumikasa. Nietoksesta tulee mieleen tuulen puhaltama, dyynimäinen lumirakenne.

Näin nämä menevät omassa puheessani, mutta en tiedä, onko näillä virallisesti mitään eroa. Eri murrealueillakin saatetaan asiat nähdä toisin.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Samaa mieltä noista, ja onhan lumelle sanoja vaikka eskimoille jäädäänkin toiseksi; väittävät että heillä olisi ainakin pari sataa.

http://www.tiede.fi/keskustelu/57150/ketju/50_nime...

https://www.youtube.com/watch?v=vEWMYfcg1o8

Käyttäjän sarilait kuva
Sari Laitinen

Jos otetaan mukaan kaikki suomenkielen murteet, lumi- ja jääsanastoa löytyy valtavasti. Tuskin niitä on mahdollista edes laskea. En tunne inuiittien kieliä, mutta tuskin me todellisuudessa heistä jäämme jälkeen.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Noin minäkin nämä sanat miellän, paitsi että kinos on tiiviisti pakkaantunut nietos :)

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Jaa, kinos on mun mielestäni sitäkin lumikasaa, minkä on lapioinut, mutta saa olla eri mieltä.

Käyttäjän sarilait kuva
Sari Laitinen Vastaus kommenttiin #14

Lumiauran tekemä lumikasa on myös kinos omassa sanastossani. Mutta tuskin tässä asiassa on yhtä ainoaa oikeata vaihtoehtoa. Murteetkin vaihtelevat niin paljon.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #15

Varmaan noin, mutta ainakin vitilumesta kaikki lienevät samaa mieltä: vastasatanutta hienoa lunta.

Käyttäjän sarilait kuva
Sari Laitinen Vastaus kommenttiin #16

Tykky ja nuoska taitavat myös olla samoja joka murteessa.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen Vastaus kommenttiin #14

Ihmisen lapioimia/kolaamia lumikasoja kutsutaan täälläkin kinoksiksi tai sitten ihan vain lumikasoiksi, mutta luontaisesti muodostunut kinos on juurikin sellainen tuulen juoksuttama nietos, mikä on ennättänyt kovettua sen verran, että se lapioidessa irtoaa suurina paakkuina. Nietos on höttöisempi kasauma lunta...

Käyttäjän sarilait kuva
Sari Laitinen Vastaus kommenttiin #18

Itsekin miellän, että kinoksessa on melko kovaksi pakkaantunutta lunta.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #18

No juu, mutta niitä kinoksia en ole käynyt lapioimassa, vain lapioinut lunta kinokselle.

Suurista paakuista tulee mieleen vain järveltä sahattu jää, kakarana sitä oli tätilässä sahanpurukasassa maidon jäähdyttämiseen:)

Käyttäjän sarilait kuva
Sari Laitinen Vastaus kommenttiin #21

Toinen hankala sanapari huurre eli huuru ja kuura. Kuura on aina jäistä, mutta huurre voi olla jäistä tai sulaa vesihöyryä.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #22

Juu, ikkunat huurtuu lämmölläkin jos ne vaikka pestyään sulkee liian aikaisin, mutta huurteiset ikkunat voi olla jäätyneitäkin.

Käyttäjän KimmoHoikkala kuva
Kimmo Hoikkala

Itse kun tein säähavaintoja vuosina 1998-1999 käytin tummaa muovia ja jos siihen tuli vesipisaroita niin silloin kyse on RASN sateesta eli vedensekaisesta lumisateesta.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Ookko siitä RASN sateesta varma kun ei ainakaan löydy netistä?

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Aina oppii uutta - alijäähtyneen sateen FZRA lisäksi taivaalta voi siis tulla vettä ja lunta samaan aikaan.

Käyttäjän KimmoHoikkala kuva
Kimmo Hoikkala

Musta muovin pala joka on ilman lämpöinen on kokemukseni mukaan paras tapa havainnoida sadetta oikein. Alijäähtynyt vesi jäätyy heti muoville eli korkeammalla ilmassa on lämpimämpi ilma kuin maanpinnalla.

Metar- eli ilmailusäähavaintolyhenteitä ovat RA ja SN eli RA=vesisade ja SN=lumisade.

Tämän blogin suosituimmat

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset