mystinen metsätyömies

Aurinkolasien kehityshistoria

Jostain syystä nyt juuri alkoi mieltä askarruttamaan kysymys aurinkolasien varhaisimmista muodoista ja niiden kehityshistoria muutoinkin. Silmien häikäisysuojanahan on kautta aikain käytetty vapaata kämmentä tai jotain vaateharsoja tai hatun liertä/lippaa, mutta varsinaiset sangalliset tai naruilla päähän sidottavat optiset valonsuodattimet ovat näköjään kehittyneet aina tarpeen ja valmiiden keksintöjen sovelluksina.

Aurinkolasien kehittyminen nykymallisiksi polaroiduiksi raybaneiksi omistajakohtaisine linssin taittovoimaisuuksineen on käynyt pitkän,  monituhatvuotisen, tien, jonka päälinjat löytyvät internetistä useistakin maallikoiden blogeista tai muista tietolähteistä.

Alkukantaisimpana ja ehkä toimivimpina, aurinkolaseina voidaan pitää mursun luusta valmistettua "viirumallia", jota jo muinaiset inuitit käyttivät häikäisevillä jääkentillä liikkuessaan lumisokeuden estämiseksi.

Luusta tai nahasta muotoiltu silmikko suojaa tehokkaasti sivusäteilyltä ja -häikäisyltä - kirkkaassakin auringonvalossa katseen voi keskittää terävästi haluttuun kohteeseen. Samalla mykiö välttyy liiallisen ultraviolettivalon kuivattavalta vaikutukselta.

Useidenkin nettilähteiden mukaan Rooman valtakunnan keisari Nerolla oli nerokas tapa katsella gladiaattoreiden taisteluita kiillotettujen smaragdien läpi. En tiedä, onko kyseiset jalokivet sitten olleet kiinnitettyinä sankoihin tai varrelliseen pidikkeeseen, jolloin niistä voisi käyttää aurinkolasien nimitystä. Joka tapauksessa kyseisen arvokkaan tiirailutavan merkitys lienee ollut diivailun lisäksi vähentää auringonheijastuksista aiheutunutta häikäisyä.

Lasin hionnan ja muotoilun edistyessä varhaisella keskiajalla keksittiin myös linssi ja sitämyöten silmälasit, joissa tosin dioptria saattoi riippua ihan optikon perustuntumasta hioa lasinpala oikeaan taittovoimakkuuteen. Heikko- ja huononäköisille porvarissäätyyn ja ylempään yhteiskuntaluokkaan kuuluville linssin keksiminen paransi silti elämänlaatua varsin oleellisesti hienomekaanisista puutteistaan huolimatta. Samassa yhteydessä  silmälasien keksimisen kanssa ymmärrettiin jo savustaa eli noeta pienehköjä lasilevyjä valoa heikosti läpäiseväksi ja kiinnittää ne sankoihin. Periaatteessa näppärä keksintö sinänsä, sillä valon läpäisykyä voi säätää lähes rajattomasti lisäämällä tai vähentämällä linssin nokikerrosta aina tarpeen mukaan.

 Aurinkolasien keksijäksi - tosin sivutuotteena - on mainittu englantilainen optikko ja designeri  James Ayscought, joka wikipedian artikkelin mukaan keksi uudelleen kaksisankaiset pokat, joita voi siis pitää päässä kädettömästi. Tuohon aikaan linssit  olivat vielä arvokkaita ja niitä käytettiin ainoastaan tarvittaessa joko silmäluomella painaen monokkelina tai sitten varrellisen pidikkeen päähän kiinnitettynä mallinaan.

 James Ayscought´n alkuperäinen idea oli valmistaa sinisen tai vihreän sävyihin värjättyjä linssejä, joiden hän uskoi auttavan useisiin näköongelmiin - hänen tarkoituksenaan siis oli puhtaasti selvittää värillisten linssien vaikutusta näkökykyyn.

Näönparantimien yleistyessä ja niiden tuotantokustannusten alentuessa markkinamiehet alkoivat suunnitella jo uusia trendejä ja niinpä vuonna 1929 Sam Foster kehitti vartavasten auringon säteilyltä suojaavat ihka oikeat aurinkolasit lomarannoilla elämyksiä hakeville amerikkalaisille, mikä oli paikallinen menestys ja johti seuraavalla vuosikymmenellä aurinkolasien muuttumiseksi menestystä kuvaaviksi statussymboleiksi. Aurinkorannoilla löhöily ja kaukomailla matkustaminen kun edellytti tuona suuren talouslaman aikakautena riittävää vapaa-aikaa ja varallisuutta.

Vuonna 1936 lanseerasi Edwin H. Land polaroidut aurinkolasit, joiden ansiosta auringossa oleilua voi jatkaa periaatteessa loputtomiin silmän kärsimättä lainkaan UV-säteilystä. 

Nykyään aurinkolasit ovat vakiintunut osa ulkoilevien ja itsestään huolehtivien järkevää "arkivaatetusta", aurinkolaseilla voi myös harjoittaa pienimuotoista morfoosia ja larppaamista tekeytymällä "tunnistamattomaksi". Silti tulisi muistaa, että silmät ovat sanonnan mukaankin sielun peili ja niiden peittäminen mustilla laseilla aiheuttaa visuaalisena efektinä identiteetin piiloutumisen - katsekontakti on siis erittäin tärkeä sosiaalisen kommunikaation edellytys ja siten voi sanoa aurinkolasien tarpeettoman käytön sisätiloissa tai ulkona säästä riippumatta osoittavan henkilön kuuluvan asosiaaliseen tai peräti rikolliseen ihmisryhmään, se voi olla osoitus itsetunnon heikkoudesta tai muusta tarpeesta suojata oma persoona.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (34 kommenttia)

Samael Kaarna

Heti alko jolavilla aurinkolasit mietityttämään kun yksi vaihtoi rofiilikuvan...nii..

Minulla on killisilmävammaisuus parin muun härötyksen lisäksi. Eli likinäkö.

Täten ostelen okulaareja aika-ajoin. Myös aurinkolaseja.

Ja ongelma on seuraava:

Eipä tarjoa silmälasiseppä Koskaan polaroituja suojaimia, vaan polarisoimattomia.

Se taas on pieni ongelma varsinkin vesillä liikkuessa. Juuri lauantaina ajelin koko päivän pitkin saimaata ja silmät olivat illalla kuin heinänpolton jäljiltä punaisena.

Kuivattuja yrttejä varten paras lasipurkki on kuulemma sinisestä lasista tehty purnukka.

--

Tuollaiset viirulasit voisi tehdä ku ovat kuulit. Nahkasta tekisi 'pokat' tai remmin jolla ne päähän köyttäisi, niin jopa taas saisi arveluttavan kylähullun mainetta kasvatettua.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Kävin jo toistakymmentä vuotta sitten lasik-leikkauksessa, sitä ennen tarvitsin -6,25 diopterin kakkulat nähdäkseni nokkaani pidemmälle.

Pe... eikun mursun luusta valmistetut aurinkolasit tulisivat hintoihinsa, mutta esimerkiksi jäykäksi profiilin päällä kuivatusta mateen nahasta voisi ajatella muotoutuvan hyvin tyylikkäät järvi-suomalaiset raybanit. Rantakalliolla kuivattu ravun saksi muuttuu aika nopeasti kauniin siniseksi, sellaisista voi disainata sanganpäät ja itse sankojen aisaosat sitten vaikka "garumilla" voidellusta katajasta.

http://en.wikipedia.org/wiki/Fish_sauce

Samael Kaarna

Hyvä idea tuo mateennahkaiset goglet. Pitää pistää mieleen.hirven lapaluusta saisi kuumamuokkaamalla tuollaiset kupit kyllä.

Kylähullugoglet pitää kyllä askarrella, vaikka sisäpuolelle pitääkin istuttaa linssit. Ne kävisivät tuon veneen tyyliinkin hyvin, varsinkin nahkaisina.

Lasikista olen kuullut niin paljon huonoakin, että olen hylännyt idean - ja kun on tottunut laseihin. Jotkut puhuvat että hämäränäkö katoaa kun laseroittaa silmämunansa.

Miks ne pitää kalakastikkeella voidella? Hajun takiako? Kai sitä nyt etevämpiäkin kyllästeitä puulle löytyy herraisä - kuten esim. tungöljy.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen Vastaus kommenttiin #6

Alussa hämäränäkö heikkenee ihan oleellisesti, esimerkiksi just autolla ajaminen yöllä on hankalaa. Liikenneopasteistakaan ei saa mitään selkoa, kun heijastemaalista tuleva valo moninkertaistuu silmistä.

Aikaa myöten silmä mukautuu, nyt näköhaittaa aiheuttaa enemmän hajataitto. Oikea silmä näkee "ylempää" ja siten näkökentän stereokuvassa on välillä selkeä katkos. Sama juttu, kun kiikarista toinen linssi tärähtää hieman pois paikaltaan.

Samael Kaarna Vastaus kommenttiin #8

En lähde siis laseroitsemaan. Maksaakin niin perketisti.

Mutta ihan erillisenä asiana tuli mieleen, että vieläkin on ihmisten - siis myös naistenkin - keskuudessa 'rillipäärasismia'. Eräänkin juntin kanssa olen joskus tapellut kun tuli urputtamaan rillipäätä eikä lähtenyt loitommalle kehotuksista huolimatta. Polvilumpioihin potkimalla se sitten lopulta tajusi poistua.

Muutama nainenkin on joskus ilmaissut jotenkin kierosti että rillipäät eivät kelpaa. Siinähän prinsessoivat pimpot.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen Vastaus kommenttiin #10

Niinpä. Rillit merkitsevät selkeää heikkoutta joillekin, vaikka ehkä tosiaan vähenevässä määrin. Tuskin kuitenkaan enää nykyisin kouluissa ketään pilkataan silmälasikäärmeeksi, kuten ak. sai aikoinaan kuulla olevansa.

Nopeasti laskien puheenvuoron puolella on etusivulla 21 silmälasillista kirjoittajaa, näkövirheet ovat siis yleisiä ja silmälasit osa normaalia olemusta.

Samael Kaarna Vastaus kommenttiin #11

Kerran - vain kerran - olen kyllä saanut sellaisenkin kommentin, että "näytät fiksulta noissa laseissa." Fiksuudesta en ole niinkään varma.

Tinakiikariksi ne joskus koulussa haukkuivat. Ja sekin länkytys loppui, kun rillit otettiin pois ja alettiin käsillä nenän suuntaan viuhtomaan = sitä saa mitä tilaa - joskus jopa tinakiikareilta.

---

Lasirasismia markkinoidaan mm. naistenlehdissä, mikä ei ole millään muotoa yllätys, sillä ko. lehtien tarkoitushan onkin aivopestä naisia.

---

Katajasta: käypä kattomassa sähkölinjoilta. Niillä kasvaa isoja kata jia.

Käyttäjän juhauronen kuva
Juha Uronen Vastaus kommenttiin #11

Prillit hyvät on
Näkee meinaan jotain

Mielummin näytän nössöltä ja näen kuin eri macholta enkä näe mitiä
Nuorena perkele poika parka ilman laseja kuljeskeli ja syljeskeli
Eri kova oli juu mutta mittää ei nähnyt

Sitten hokasin että kyllä ne klasit oltava on

Nim:merk Silmiklasikyy

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen Vastaus kommenttiin #6

Kalaöljyä kalastajan aurinkolasien sankoihin tietenkin.

Yhteen aikaan väänsin puikkareita perinteisesti katajasta, koska sellaisesta saa liukaspintaisen ja kestävän ihan pelkällä puukolla vuolemalla. Sopivia katajoita vaan ei tahdo enää löytyä, mutta sekään ei ole ongelma. Lehtipuusta voi tehdä vastaavan verkkopidikkeen eli puikkarin kun vaan hioo sen tasaiseksi, kuivattaa ja sitten kyllästää millä tahansa puu- tai ruokaöljyllä.

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski

Yksi variaatio on hitsausmaski. Valokaaresta tulee aika reippaasti UV-valoa. Sitä jos katsoo paljaalla silmällä, ovat silmät pian tosi kipeät. Sama vaiva ilmeisesti kuin lumisokeus. Morfiinitippoja siihen vaivaan ainakin aikaisemmin annettiin.

Samael Kaarna

Hitsarin silmä. Punoittaa yhden illan ja koskee aika tujusti.

Kerran oltiin pulpperin sisällä hiomishommissa ja samassa pöntössä hitsari veti saumaa. Heijastesäteilystä sitten koko muu porukka kärvisteli sen illan silmät vuotaen.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Onko muutoin joskus käynyt jollekin, että on vahingossa katsonut hitsauskaarta piilolinssit päässä ja piilarit olisivat palaneet (kuivuneet) silmän pintaan kiinni?

Tällaisesta varoittelivat aikoinaan amiskassa ja työharjoitteluissa.

Samael Kaarna Vastaus kommenttiin #7

Kaikkea urpomaista on aina joku kokeillut.

Mutta se on varma, että vähemmän miellyttävä metallityöharazdi-kombo voisi olla tanakka sinkkikuume samaan aikaan kun on hitsarin silmä. Vielä siihen päälle kromipölyä nuuhkii plasmaleikkeistä niin hyvä tulee.

Yksi hyvä urpomaisuus on laittaa silmään hammasplakkia murunen. Sitten voikin mennä hakemaan lääkkeitä silmätulehdukseen - jos siis urpoilusta pitää.

Käyttäjän jooel kuva
Jooel Jaakkola

Olen saanut nauttia hitsarinsilmistä vaikka itsellä ollut maski päällä. Vieressä joku töröttellyt menemään niin heijastukset sivuiltakin riittäneet. Arska-tyyppinen suojaus ja siinä on näppärä pikasolarium muuten. Mitä sitä ihminen ei tekisi kauneutensa eteen. Säästää vieläpä aikaa ja sitä myöden kuuluisasti niin ollen myös sitä rahaa.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Viimeksi kun kävimme ulkomailla eli Sunny Beachilla Bulgaariassa, niin ajankohta oli sangen myöhäinen eli syyskuun loppua. Puolipilvisinä päivinä ajattelin, ettei täällä mitään aurinkolaseja tarvita, auringonpaiste kun oli vain osittaista eikä lainkaan pistävää. Lämpötilakin maksimissaan 24 astetta.

Paluumatkalla Vantaalta Kuopioon en pystynyt ajamaan autoa lainkaan, kaikki näkyi kahtena tai kolmena värähtelevän usvakerroksen läpi.

UV-valo on aikalailla petollista.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Aurinkolaseista on tietysti se välitön hyöty, ettei kirkas päivänvalo häikäise. Välillinen hyöty syntyy siitä, ettei tarvitse siristellä, ja silmäkulmaryppyjen muodostuminen hidastuu. Viimemainittu on turhamaiselle keski-ikäiselle erittäin tärkeä peruste käyttää aurinkolaseja!

Pyöräillessä on syytä hyönteisten vuoksi käyttää suojaavia laseja, ja aurinkolasit toimivat tietysti siinäkin tehtävässä. Okei: hämärässä kannattaa vaihtaa kirkkaisiin ajolaseihin, jotta näkee minne ajaa.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Siihen aikaan kun olin vielä nuori eli noin 40-vuotias, oli ihan välttämätön pakko hankkia moottoripyörä. Visiirin merkityksen opin sitten eräänä loppukesän kuumana päivänä, kun ajelin pitkin maaseutua sallittua tiekohtaista ajonopeutta soveltavasti noudattaen visiiri puolittain auki.

Sudenkorento löysi tiensä avoimesta visiiristä suoraan leuan ja kypärän väliseen tyhjään, mutta ahtaasen, tilaan - vauhtia oli siinä vaiheessa noin 130 kmh ja tiessä loivaa mutkaa molempiin suuntiin.

Äkkijarrutuksessa kannattaa etu- ja takajarruja painaa samalla teholla, sen opin myös silloin.

Teppo Nygren

Minä olen kerran göteboriin ajaessa ohittanut autollani toistakymmen moottoripyörillä liikkunutta henkilöä ja hieman ohituksen jälkeen tulilasiin pamahti jotakin ja se meni aivan sakeaksi. olin ajanut mehiläisparveen. Näillä kaikilla ohittamillani motoristeilla ei ollut edes kypärää päässä ja kenelläkään ei ollut integraalikypärää. Useilla pelkät kuminauhalla päässä olevat lasit. Ajattelin tuolloin, mitä olisikaan voinut tapahtua jos motoristit olisivat ajaneet mehiläisparveen. Integraalikypärän raollaan oleva visiirikään ei olisi suojannut motoristia jos olisi ajanut mehiläisparveen.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen Vastaus kommenttiin #18

Pienikin pörriäinen muuttuu lähes tainnuttavaksi "luodiksi" kineettisen energian vapautuessa esimerkiksi moottoripyöräilijän otsaan, kypärättä ajamisessa ei olekaan järkeä vaikka se pienillä nopeuksilla onkin melko vapauttavaa kokemuksena.

Isompien elukoiden kanssa törmäysvauriot lienevät sitten väistämättä moninverroin vakavampia,- viittaan tässä ajankohtaisesti edellisten blogaustesi kuvituksiin, mitkä ovat saaneet minutkin keventämään kaasujalkaa.

Käyttäjän juhauronen kuva
Juha Uronen Vastaus kommenttiin #19

B52 kun osuu ja leviää pitkin poikin naamaa niin se vauhdin hurman vie
Eikä tarvitse olla edes mikään iso mettinen joka kolahtaa

Kerran ajoin lentomuurahaisparveen pärrällä
Avopotta oli että voisi aistia luontoa
Siinä sitten aistittiin oikein kunnolla...ach ma kerro sulle

Teppo Nygren

Ihan mielenkiiintoista asiaa aurikolasien historiikista. Oranssin tai keltaisensävyisten lasien sanotaan parantavan kontrastia ja joidenkin tiedän talveisin ralleissa käyttävän sellaisia laseja. Joidenkin tarkkuus ammunta harrastavien tiedän myös keltasävyisiä laseja käyttävän, mutten tiedä onko siinä keltaisella värisävyllä aivan sama merkitys. Talvella oranssisävyisillä laseilla ajaessa olen kyllä huomannut tien reunan ja vaalean lumisen tien rajan terävöitymisen. Kontrastilasien käytöllä ei liene tekemistä auringonpaisteen kanssa.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Hangelle heijastuva varjo on sininen tai sinisävyinen, joten oranssi suodatin suurinpiirtein sen varjon vastavärinä lisää kontrastia.

Teppo Nygren

Kysäisin yhdeltä tarkkuusammuntaa harrastavalta henkilöltä keltaisten lasien merkitystä ammunnassa ja se liittyisi kuulemma tähtäimen heijastuksiin.

Teppo Nygren

En voinut vastustaa kiusausta linkittää tätä mursuun liittyvää kappaletta. http://www.youtube.com/watch?v=qkNsQPFhivY

Samael Kaarna

Siehän voisit tehdä hopeasta sellaiset 'sälekaihdinlasit', kun seppii oot - ohuesta levystä kylmätakoisi jäykän kuperaksi ja sitten sahais lehtisahalla viirun/viiruja.Tainpa ite kokeilla kans värkkäillä muista materiaaleista.

Hitto kun tulis kuulit - ja nakkarijonossa sitten turpaan.<- tulee siis käyttää vain luontoretkillä.

Teppo Nygren

Kaihdinlaseja on olemassa http://www.meandi.co.za/wp-content/uploads/2009/08...
nuo kuvan lasit eivät ole ihan kaikkein paras esimerkki, sillä paremman näköisiäkin malleja on olemassa. Tunnustettakoon, että olen tekemässä itselleni silmälaseja, sekä aurinkolaseja vahvuuksilla. Saa vaan nähdä onnistunko tekemään millään tavalla erilaista, sillä perinteisestä muotoilusta haluaisin päästä mahdollisimman kauas.

Käyttäjän jooel kuva
Jooel Jaakkola

Mielenkiintoinen aihe, mutta Ingrid's channel... Kaikkea sinäkin katsot:)

Minua puolestaan alkoi nyt mietityttää miten likinäköiset ovat aiemmin pärjänneet joskus kivikaudella. Ovatko syöneet enemmän kasviksia? Jotenkinhan niiden on täytynyt selvitä, kun lienee perinnöllinen ominaisuus.

Miten lie, onkohan likinäköisillä parempi haju- ja/tai kuuloaisti? Sokeillahan usein on, mutta kenties likinäköisilläkin hyvin pienellä erotuksella. Sitä saattaisi pienentää nykyisin käytössä olevat silmälasit, mutta toisaalta jos likinäköisyys on perinnöllistä, kenties myös muissa aisteissa on tapahtunut pienimuotoista evoluutiota.

Ei nyt ollut ehkä niin tieteellisesti artikuloitu tämä enkä jaksa googlettaakkaan hetkellä.

Samael Kaarna

Luulisin että likinäköiset on laitettu/ovat laittautuneet valmistamaan kaikienlaisia tarvekaluja jne. Epäilen esihistoriallisten taidekalujen et korujen olevan enimmäkseen härmäsilmäisten tekosia.

Itsekin näperrän aina jotain ko näkkee lähelle ilman laseja.

Eikös näköön vaikuta suppeassa geenistössä pörrääminen jotenkin.

Käyttäjän jooel kuva
Jooel Jaakkola

Eskimoilla ainakaan liene ollut suuren suurta vaihtumaa geeniperimään ulkopuolelta.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Nuo eskimoitten viirurillit käsittääkseni korjaavat hitusen myös likinäköä. Muistan ajalta, jolloin itse jouduin käyttämään silmälaseja, että silmiä siristämällä tai ohuen hilan läpi tihrustamalla lähietäisyydellä olevat hahmot tarkentuivat selvästi.

Kivikaudella varmaankin yhteisö tai lauma on huolehtinut heikommista, mutta tosiaan muut aistit yleensäkin herkistyvät yhden menettäessä täysimääräistä kykyään. Areenalla oli äskettäin eräs tiedeohjelma, jossa esiteltiin muun ohella näkökyvyn menettäneille kehitettyä "tuntokameraa" - videokuva välittyy siinä 200*200 pikselisen anturin kautta henkilön iholle tai kieleen samalla viisiin kuin pistekirjoitus.

Käyttäjän juhauronen kuva
Juha Uronen

Tai sitten kiveskaudella yhteisö tai lauma on ohjannut huononäköisen pataan
:D
Etkö Urmas enää pärjää
Tuleppas katsomaan mitä me keksittiin sinulle helpotukseksi

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen Vastaus kommenttiin #32

Tein hätäisen oletuksen esihistoriallisten ihmisten humaanista luonteesta, sillä ihmissyönti on todennäköisesti ollut huomattavan yleistä jatkuen skandinaviassakin keskiajalle saakka :

http://kalmistopiiri.wordpress.com/2013/05/06/nuo-...

1600-luvun nälkävuosina lapset ja heikkokuntoiset olivat vaarassa joutua suden ja karhun lisäksi naapurin suuhun.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

Harvoin on näin selkeä yhteys profiilikuvan ja blogitekstin välillä. Kato noilla muilla jotka ovat siirtyneet aurinkolaseihin kuvissaan ei paista kuvassa aurinko!

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Positiivisena ihmisenä saan varmaan auringonkin paistamaan niin halutessani - tai vaihtoehtoisesti:- "paistaa se aurinko risukasaankin" :)

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset