*

mystinen metsätyömies

Rysä

  • Rysä
  • Rysä

Rysä -sana on näemmä lainaa germaanisista kielistä - ruotsiksi tätä johdinaidalla varustettua kalapesää kutsutaan ryssjaksi ja saksaksi tietenkin die Reuseksi.

Aikoinaan,  kun kävin kansalaisopistolla kalastusvälineiden valmistuskurssia, neuvoi opettajana toiminut vuoden kalastajaksikin valittu opettajani rysän valmistuksen niksejä alusta loppuun. Verkon kutominen havakseksi on varsin helppoa ja rysän osien valmistaminen käy käden käänteessä esimerkiksi taivuttamalla sopivan paksuisesta katajasta vanteita ja luokkeja.

Pienellä rysällä pyydetään matalasta vedestä esimerkiksi kutuhaukia keväisin ja keskitalvella kutevia mateita - passiivipyydyksenä rysä on tehokas silloin, kun sen virittää oikeaan paikkaan.

Isorysiä eli paunetteja taas käytetään avomerillä lohen ja silakan pyyntiin ja sisävesillä jonkin verran muikun pyyntiin.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (38 kommenttia)

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Hieno! Noin pientä rysä en ole nähnytkään, Kohta on madeaikaa.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Juuri sopivan kokoinen (ja aikanaan sallitun kokoinen sisävesille) matalan veden pyyntiin. Toivottavasti verkkonarut eivät ole lahonneet.

Kunhan nuo järvet ensin jäätyvät, niin sitten pääsee pyytämään.

Käyttäjän HannesV kuva
Hannu Valjakka

Perinnetieto rakkaitten sukulaisten ominaisuudessa kertoo vielä nykyäänkin kaikesta siitä,mitä pikkuvanha pikku Hannu jossain elämnsä alkutaipaleella tulikaan tehneeksi..siis huomattavan kauan sitten olin jo rysässä lapsena.Jostain syystä se rysä oli levitetty maalle tuolleen,kuin tuossa toisessa kuvassa,liekö paikattavaksi tai jotain ja tokihan sinne sitten jotenkin jouduin,eli menin..Rysä on siis rysä,mutta miksikäs sitä johdinaitaa kutsutaan..ainakin meillä päin sillä oli oli tuollainen yhtä lyhyt ja ytimekäs nimi,kuin tuo rysäkin ??

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Potkuksi vissiinkin, meillä sitä kutsutaan ihan vain aidaksi. Tulisikohan potku-nimitys siitä, että muinoin kaloja on pyydetty lahdestamalla eli kutevia kaloja on hätistelty johdinaitoja kohden matalassa vedessä tarpomalla...

Käyttäjän HannesV kuva
Hannu Valjakka

Meillä päin,eli tuolla Kymin ( Kotka) puolessa se on rita.Wiki kertoo aidallisen rysän olevan potkurysä..en ooo ikinä ennen tuota kuullutkaan.
ja sitten se kertoo myös ritan olevan kolmiseinäinen loukkupyydys.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen Vastaus kommenttiin #12

Nuotan levittämistä kutsutaan potkemiseksi, sivuverkot toimivat aitana ja siitä rysäkalastuksesta kaiketi nimitys on lähtöisinkin.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Olen joskus lapsena päässyt seuraamaan nuotanvetoa.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Minä pääsin luonnontieteellisen museon näyttelyesitteen kanteen vuonna 1980, kun olin edellisenä kesänä nuottaporukasssa...

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Mitä tarkoittaa "rysän päältä kiinni jääminen"?

Käyttäjän HannesV kuva
Hannu Valjakka

Eikös se tarkoita kiinni jäämistä just tekohetkellä? Mulla on joku mielikuva..en tiedä onko sitten oikea..eli kun sitä värkkiä,mitä meillä pojilla ei ole jossain päin nimitetään myös rysäksi ja jos vaikka meiän iskä on oman puikkarinsa kanssa kokemassa sitä naapurin äiskän rysää..ja sitte,joko meiän äiskä tai naapurin iskä vaikka satuu just sillä siunaaman hetkellä paikalle,nii sitte meiän iskä jää rysän päältä kiinni.Käsite lienee sitte laajentunut koskemaan kaikenlaisesta vilunkista kiinni jäämistä just kun sitä ollaan tekemässä..nii ja vaikei ois vilunkiakaan.
Miä lähen ny maate..öiks vaan kiaikille.

Käyttäjän mijaakko kuva
mikael jaakkola

Veikkaan että sekin rysä on, pyyntikulttuurikansan seuraavaksi tärkeimpänä kiinnijäämisen aiheena, saanut nimensä varsinaisesta rysästä.

Käyttäjän HannesV kuva
Hannu Valjakka Vastaus kommenttiin #16
Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen Vastaus kommenttiin #16

Tätä mielleyhtymää juuri hainkin, imagosyistä ja muutenkin en vain halunnut tuoda yhteyttä selkeästi itse esille. Itse olen epätietoinen siitä, kumpi kiinnijäämisriski oli aikaisemmin ja onko rysän päältä kiinnijääminen sanontana alunperinkin idiomi?

Käyttäjän mijaakko kuva
mikael jaakkola Vastaus kommenttiin #21

Onhan sanonta idiomi, mutta pakko on päätä pantiksi tarjota siitä, että alkuperä on juuri tärkeässä ravintotehtaassa. Mulle se kristallisoitui silloin kun kaveri jäi oikeasti rysän päältä kiinni, onkineen.

Tapahtumaan liittyvät myös laiskuuden, ahkeruuden, vastuun ja vastuuttomuuden vertauskuvat. Siinä missä ahkera ja työteliäs kalastaja tekee kovat työt ruokkiakseen kylän rysäpyynnillään, heiniä pureskeleva vaivan väistelijä hiippailee rysälle onki olalla, ja toisen keräämillä kaloilla ruokkii - itsensä.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Silloin voidaan myös sanoa, että jäi kiinni "housut kintuissa" "rysän päältä".

Käyttäjän mijaakko kuva
mikael jaakkola

Yks tuttu on jäänyt. Nuorena poikana kun ei saanut kalaa vapailta vesiltä, kiusaus mennä onkimaan appeet rysästä kävi liian suureksi ja kiikkiinhän siitä jäi.

Muinainen pyyntikulttuurikansa sanat jätti henkiin.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Syksyllä kalastan enemmän verkoilla, ja aina välillä on viikkojen pituisia jaksoja, jolloinka saalista ei tule. Joku pitkäkyntinen käy silloin varmaankin kokemassa pyydykset aamuhämärissä??

Käyttäjän mijaakko kuva
mikael jaakkola

Etymologisesti on ymmärrettävää, että sanonnassa käytetään rysää. Rysä on kuin tarunhohtoinen Pietarin kala-apaja, jossa voi kokea pyynnin hurmoksen. Ja jäädä päältä kiinni.

Muuten pyydöillä epäilemättä pöllitään. On käynyt itselläkin mielessä, nuoremmalla iällä. Koskaan en muista niin toimineeni kuitenkaan.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen Vastaus kommenttiin #15

Jotkut harrastavat piilokalastusta tuon varastelun vuoksi - samoihin päätynaruihin kiinnitetään pintaverkoiksi jotain vanhoja risoja verkonloppuja ja völiveden tasolle lasketaan oikeat pyyntiverkot.

Käyttäjän seppaeo kuva
Oskari Seppänen

Anteeksi soraääni : Vaikka käsityötä arvostankin (perinteet kunniaan ja silleen), niin rysällä kalastaminen nykypäivänä alkaa hipomaan mielestäni ympäristörikosta. Sille ei ole tarvetta, koska ruoka ei lopu vaikka roskiin heittäisi.

Ikinä en veneen perässä paunettia vetäisi. Tosin minä kieltäisin useamman siimankin yhtäaikaisen käytön. Olen silleen nipo, huonoihin saaliisiin kyllästynyt urheilukalastaja.

Tai no, puhuuhan ne että pitää kalastaa vedet tyhjiin roskakaloista - ikään kuin ne kalat olivat se ongelmat eivätkä rehevöittävät päästöt.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Minäkin olen ihmetellyt niitä matalien järvien puhdistuskalastushankkeita, koska niiden avulla ei poisteta perussyitä rehevöitymiselle. Työllistäväthän nekin tietenkin ja paikallinen minkkitarha saa evästä...

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Särkikään ei ole roskakala. Kokeilin peratun särjen uppopaistoa viime kesänä. Pienistä särjistä tuli hyvää syötävää. Miksi tuhlata kalaa. Miksi pitää jotakin roskakalana ja jotakin taas syötävänä. Sitä en ymmärrä. Särkiä vois purkitta kuin sardiineja ikään. Mietitty on mutta ei vielä tehty. Keväällä niitä menee katiskaan niin paljon, että on vaikea ylös ottaa.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen Vastaus kommenttiin #32

Särjessä pelätään olevan loisia, mutta särki taitaa oikein laitettuna olla turvallinen syötävä. Särjestä voi leikata vaikka ohuita fileitä ja marinoida ne liemessä, jonon tulee ruokaöljyä, viinietikkaa (tai punaviiniä), suolaa ja mausteita.

Purkkisärkeäkin on saatavana, ja niitä voi tietenkin itsekin purkittaa tai umpioida maun mukaisessa kastikkeessa...

Käyttäjän mijaakko kuva
mikael jaakkola

Poisto- tai hoitokalastus on kuin viemärinhoito. Jos viemäriä tukkiva syy on vaikea poistaa, joudutaan tyytymään viemärin avaushoitoihin. Paikoin se on sitä, että ronkitaan torvesta roju mekaanisesti, eikä tehdä ylimääräisiä tuhoja. Toisin paikoin helpomman elämän tavoittelija käyttää putkimiesaineita ja aiheuttaa toimillaan lisää hallaa.

Käyttäjän PetSu kuva
Petri Suomi

Mökillä rispaantunut rysä on saanut olla seinällä. Se on vielä perinteistä narua, joka on punottu varmaankin käsin. Sen verran olen sitä käpälöinyt, että lahoksi jo todennut. Kaaret katajaista, jotka kestäisivät kalastuksen, jos sen uudistaisi muutoin.

Itse kalastan keväästä syksyyn ja nyt jopa talvellakin uistelemalla. Jäät lähti joulukuussa, ne vähät mitä ehti tulla. Pitihän se vene kääntää ja lähteä kokeilemaan. Sähkömoottorilla ajelen jota voi kaukosäätimellä ohjailla. Kaukosäädin on tukevasti takin rintamuksessa kiinni.

Tuo sähkömoottori on oikea rysä ja katiskavarkaan unelma. Se kun ei ääntä pidä, jos ei vahingossa käännä potikkaa kaakkoon, eli täysille. Silloin saattaa kuulua lievää kohinaa. Tyynelläkin ilmalla se menee kuin itsestään.
Minulla on jo toinen sähkömoottori menossa, koska messuilla taitava myyntimies sai minut vipuun sen kaukosäätimen ja siihen liitetyn automatiikan ansiosta. Lievässä tuulessa moottori pitää veneen itsestään paikallaan tai mene suoraan tuulesta huolimatta. Rikissä on pieni askelmoottori, joka kääntelee sitä veneen nokassa olevan pienen anturin avulla. Se toimii vaihtelevasti ja on kaukosäätimen lisävarusteena melko turha. Mukava peli kuitenkin, koska moni muukin on ostanut sähkömoottoreita ja näin ei tarvitse kuunnella pärinää.

Omaa harrastusta uitelua tuo auttaa sikäli, että ääntä ei tule eikä hajua.
Kevytkin se on, paitsi akku tai akut. Kesällä ratkaisun ongelman vetämällä laiturille sähköt, joten akkujen roudauksen sai lopettaa. Vaikka se "viherakku" ei olekaan läheskään yhtä painava kuin perinteinen auton tai työkoneen akku. Nehän eivät olekaan aivan yhtenevät. Kevyellä akulla ei saa autoa käyntiin ja navatkin ovat erilaiset. Nämä kevytakut voi niiden mukana tulleella laiturilla ladata aurinkokennollakin, johon laturissa on liittimet. Latauskynnys on olematon verrattuna auton akkuun ja toisaalta kevytakusta ei saa virtaa ulos nopeasti, kuten autoon tarkoitetuista. Sähköperämoottori toimii autonkin akulla, mutta sen kanniskelu on työlästä.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Tuulastaessa sähköperämmoottori lienee paikallaan?

Käyttäjän PetSu kuva
Petri Suomi

Monessa muussakin, jos ei hanki niitä alkaen malleja. Naapuri käy sellaisella kauppareissukin (99€),mutta potkuri muovinen lirvake joka hajosi kaislikossa. Tarjous tuotteeseen ei ollut varapotkuria myydä. Porukassa sävellettiin semmoinen ulkomuistista ja sitten kärähti moottori.

Tuollakin pärjää pienellä lastilla, mutta ne paremmat aina maksaa. Vähemmän kuitenkin kuin kaksitahtinen peräprutku. On mullakin 20 nelitahtinen varoilta,jos äityy kelit aivan mahdottomiksi. Sillä pääsee myös apajille nopeammin.

Käyttäjän PetSu kuva
Petri Suomi

Asiaan kuulumatonta. Ostin uuden android lenovon, joka opettelee oikeinkirjoitusta. Jopa niin, että muuntaa lähettäessä jo editoidun tekstin piirtäjäksi. :-) päättömäksi, jos ei pidä vatsansa.

Käyttäjän anttialfthan kuva
Antti Alfthan

Muistuupa,

kun ostin Rovaniemen markkinoilta pikkurysän.

Viritin kokeeksi rysän pihamaalle ja menin kahville.

Kissa meni tutkimaan ja kulki rysään. Perille asti.

Se siitä rysästä. Kissa ei ole liukas kuin kala vaan raivokas ja monikynsinen.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Meillä päin kerrotaan vieläkin tarinaa valppaasta kalastuksenvalvojasta, joka kierteli kevätjäiden aikaan potkurilla rantoja ja polki linttanoiksi kaikki rantakallioille jätetyt katiskat "eläinsuojelullisista syistä". Ei auttanut, vaikka katiskan nielu olisi ollut sidottu umpeen...

Käyttäjän mijaakko kuva
mikael jaakkola

Eläimiä kalatkin on. Niitä hän suojeli.

Käyttäjän anttialfthan kuva
Antti Alfthan

Tuosta koettelemuksesta selvisi kissa entistä ehompana ja eli 18-vuotiaaksi. Ja teki pentuja. Rysän tarina loppui siihen kevätpäivään. Puukolla.

Mutta on minulla omallatunnollani siili poikavuosilta. Seinällä oli verkko kuivumassa, siili takertui alapaulaan ja kuoli siihen ennen kuin asia tuli huomattua.
Katiskaan en ole kuivan maan elukoita saanut. En edes minkkiä.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Meillä meni rannassa olleeseen katiskaan supi. Hengestään se pääsi sellaisen teon jälkeen.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Kalastuksenhoitomaksu vuodelle 2014 on maksamatta - 24 euroa ja palkka tulee tilille vasta joskus viikon päästä :(

Jäin tuota "ritaa" pohtimaan, kun se minun mielikuvien mukaan on enemmän kuivan maan loukkupyydys. Vanhan ajan metsästyssanaston mukaan se onkin :

http://www.tunturisusi.com/metsastyskulttuuri/mets...

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Mitä kalastuksenhoitomaksua vastaan saat?
Meillä päin vesiä ei ole jaettu. 10 kilometrin päässä kaikki vedet on jaettu ja naapurukset kyttäävät toisiaan ettei vaan vahingossakaan laskisi väärälle puolelle verkkoja. Jollakin on tähtäimet ja käy aina tarkistamassa onko laskija oikeassa paikassa verkkoineen. Siinä on välillä aineksia suomi-ruotsi maaottelullekin.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Valtakunnallisella kalastuskortilla saan kalastaa muillakin välineillä, kuin pelkällä mato-ongella. Osakaskunnan (entinen kalastuskunta) alueella tietenkin on sitten vielä eri maksut pyydysyksiköille ja -merkeille.

Virallisten kalastuksenvalvojien yleistyttyä "itsevalvonta" ja väärille vesille laskettujen verkkojen takavarikointi on mielestäni vähentynyt, ja toisaalta maaseudulla ei nykyisin enää asu paikallisia kalastajia kovinkaan runsaasti. Mökkiläisiä taas ei kiinnosta vahtia toisten kalastamista...

Käyttäjän mijaakko kuva
mikael jaakkola

http://www.apajamatkat.fi/linked/fi/artikkeli.pdf

Erään tutun ja tunnetun kalamiehen avaus rysyillä tapahtuvasta "hoito"kalastuksesta. TV:stäkin tuttu aihe.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

"""että hänen rysänsä on rakenteeltaan
sellainen, että taimen, siika , kuha, ahven, hauki ja
made eivät pysy siinä, vaan voivat uida pois!!!!""

Pätevä perustelu...

Suvaksella on ja taitaa olla Kallavedenkin puolella verkkopyynnissä käytössä 65 mm silmäkoko selkävesillä, ja oman kokemuksen mukaan nimenomaan kuhan keskikoko on viimeisten vuosien aikana vain kasvanut ja 90-luvulta en muista itse saaneeni juuri lainkaan kuhia saaliiksi.

Artikkelin ongelmaa (hoitokalastuksen nimellä tapahtuvaa ammattikalastusta sivusaaliin muodossa) ei täällä oikeastaan esiinnykään.

Tämän blogin suosituimmat

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset