*

mystinen metsätyömies

Leivinuunia voi käyttää myös huonetilan lämmittämiseen

  • Leivinuunia voi käyttää myös huonetilan lämmittämiseen
  • Leivinuunia voi käyttää myös huonetilan lämmittämiseen

Näin pakkasilla on otettava kovat keinot käyttöön selviytymistaistelussa luonnonvoimia  vastaan ...

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (35 kommenttia)

Käyttäjän sarilait kuva
Sari Laitinen

Voi kun olisikin uuni. Asuin yhden kesän talossa, jossa oli puuhella. Minä ihan oikeasti rakastuin puillalämmittämiseen.

Nyt joudun asumaan kolkossa elementtitalossa ja jos täällä tuikkasen jotakin tuleen, tulee ensin palokunta, seuraavaksi uutinen lehteen ja viimeiseksi häätö talosta:(

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Eikös netistä löydy sellaisia takkatuli-videoita ikään kuin korvikkeeksi?

Puulla lämmittämisessä on tosiaan hohtoa (sic!) ja tiettyä romantiikkaa, mutta on siinä myös oma työnsä hankkia ne polttopuut liiteriin valmiiksi pätkittyinä pinoon kuivamaan.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Elävä tuli on ihana ja sen jäkilämpö tiilillä ihan vietävän mukava näin kylmillä keleillä.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Ikävä vain, ettei tuon uunin päälle mahdu enää makoilemaan, kun sinne asennettiin lämminvesivaraaja.

Puilla lämpiävä uuni on verraton ja sähkökatkoista riippumaton, täälläkin itä-Suomessa tykkylumiset puut katkovat sähkön siirtoa myötäänsä...

Käyttäjän bvalonen kuva
Birgitta Valonen

Istun tässä juuri tuli parin metrin päässä selän takana po. uunissa. Paitsi että sitä on mukava katsella ja kuunnella, sillä on mukava vaikutus sähkölaskuun.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Periaatteessa vuositasolla säästöä syntynee jopa satoja euroja silloin, kun korvaa sähkölämmityksen puulämmityksellä ja tekee polttopuut mahdollisimman omatoimisesti (hakkuujätteistä, tuulenkaadoista yms.).

Käyttäjän bvalonen kuva
Birgitta Valonen

Se on iso säästö, ja siellä maalla mahdollinenkin. Itse lasken arviolta, että muuten sähköllä lämpiävässä talossa säästö on ainakin 2000 kWh/vuosi. Kulutus viime vuodelta oli 14967 kWh.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Uunissa tai takassa puiden poltto on mukavaa, puiden kaato on mukavaa, puiden sahaus on mukavaa, puiden pilkkominen on mukavaa, puiden kärräys on vähemmän mukavaa;)))

Puita polttaen tulee siis lämmin monta kertaa.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

15 pinokuutiota noita polttopuita menee vuoden aikana, joten sen verran joutuu myös hikoilemaan. Polttopuiden tekeminen tosin käy hyötyliikunnasta ...

T Piepponen

Otsikkoon:

No näin on tavattu yleisesti ottaen kai toimiakin missä uuni on..

Kyllä siinä joitain tonneja kilowattituntiloista tippuup kun pakkasessa nukkuu vai miten se oli.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Monikäyttöisiä nämä vanhanajan uunit.

Hellaosa on tuosta meidän uuniyhdistelmästä tosin asetettu "käyttökieltoon", koska ruoka on helpompi valmistaa keittiön puolella ja lämmintä vettäkin saa boilerista.

Hellan levyillä voi poltella kynttilöitä tunnelman luojina ,,,

T Piepponen

Se vuan nodda mitenkä vasite sinä suat polttaneeks noin paljon puuta vuodn?

Onko uuni topolina?

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen Vastaus kommenttiin #12

Uunin lisäksi puita menee takassa ja saunan lämmittämisessä - 15 pinometriä on kuitenkin vain reilu kymmenen kiintokuutiota ...

Käyttäjän TeppoNygren1 kuva
Teppo Nygren

Täällä kun pakkanen paukkuu, niin sulakkeetkin paukkuvat, ellei ole tulta jossakin uunissa. Ja kovilla pakkasilla ei tarvitse mennä kylmään tupakalle, kun uunin edessä salaa sauhuttelee. :)

Käyttäjän sarilait kuva
Sari Laitinen

Minä voisin kantaa veteni kaivosta, jos pääsisin puulämmitteiseen taloon asumaan. Hulluksi on maailma mennyt, kun köyhä joutuu kärvistelemään keskuslämmitteisessä betonitalossa:o/

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Minun lapsuudenkodissa vesi kannettiin talvella avannosta ja tupa valaistiin nestekaasuvalaisimilla :

http://www.wilhtom.fi/?p=productsMore&iProduct=120

Ihan helppoa ei sekään elämä ollut, mutta ymmärrän kyllä tuskaasi ...

Käyttäjän sarilait kuva
Sari Laitinen

Muistan lapsuudestani sen tuskan, kun piti pakkasella käydä ulkohuussissa. Sitä en ikävöi, mutta muuten kyllä muuttaisin mielelläni maalle.

Lilli Markkanen

Meillä oli maalla kaksikerroksinen leivinuuni, ja pankolle pystyi aikuinenkin makoilemaan paksujen vällyjen välissä. Se oli siihen aikaan oma vuodenkulkunsa, kun roskapuut kerättiin metsistä syksyllä. Pääsiäisen tienoille sukulaiset ja kylänmiehet kokoontuivat sirklaamaan tulevan talven puut. Kesän aikana puut pilkottiin ja ladottiin liiteriin tiettyyn järjestykseen, siis käyttötarkoituksen mukaan. Usein kävi kuitenkin niin, että puita jäi käyttämättä, joten muutaman vuoden takaiset puut olivat taatusti kuivia. Hiirillä oli pinojen alla oivallisia lymyämispaikkoja, ja pystykorva oli ihmeissään, kun ei päässyt niiden kimppuun. Kyllä kaipaan sellaisia aikoja, vaikka kyllähän se maatalossa sisua vanhemmilta vaati.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Meidän liiteri, minkä yhteydessä on aitta, on sodan jälkeen siirretty paikalliselta kyläkoululta osissa (koululle rakennettiin suurempi liiteri-keittola -rakennus) ja pystytetty uudelleen nykyiselle sijalleen. Moneen kertaan on tullut mieleen, että sen kauimmaisimmassa nurkassa saattaa edelleen olla muutama klapi jäljellä tuolta ajalta. Liiteriä kun ei minun aikana ole kertaakaan pohjia myöten tyhjennetty, vaan sinne on aina tuotu uutta kuivattavaa ja pinon pohjat ovat jääneet koskemattomiksi ...

Tapani Lahnakoski

Eikös tuota pikemminkin kutsuta nykyään pehmeäksi keinoksi?

Minulla on kolme tulisijaa, varaava takka, aitokiuas ja vieläpä keskuslämmityskattila (puilla). Sähkölasku ilman puunpolttoa olisi liki 300 €/kk. Ostorangoilla menee runsas satanen. Kun vielä huomasin, että kunnan metsästä saa hakea kaatuneita ilmaiseksi, menee sähköön viiskymppiä eikä mitään muuta. Duunia kyllä piisasi, mutta kaikki puhtaana käteen.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Niin se on, puulla lämmittäminen on uusiutuvia ja lähellä tuotettuja energiavarantoja hyödyntävänä pehmeä keino ylläpitää asumiskäyttöön tarkoitettujen huonetilojen peruslämpöä. Pienhiukkauspäästöjä ja nokea tietenkin tämä lämmitysmuoto tuottaa lajinsa ympäristöön, mutta elävä tuli primitiivisena elementtina luo myös suoran yhteyden luontoon - uuni on talon sydän...

Tapani Lahnakoski

Juu, hiukkasia vähän tulee eikä laajempi poltto ole suositeltavaa kaupunkiympäristöön. Metsäpalot ovat kuitenkin yksi osa luonnon uudistumista, joten ei pienimuotoinen puun poltto liene suuri onglema.

En kyllä lähtisi Helsingin energian, erittäin vähäpäästöisiä hiilivoimaloita muuttamaan puulle, jota pitäsi roudata satoja kilometrejä yhdistelmäajoneuvo joka toinen minuutti jatkuvasti. Luultavasti niitä kohta tuotaisiin laivoilla Kanadasta ja energian hinta vähintään tuplaantuisi. Vihreät ovat kuitenkin päässeet energiaosastossa niin päättäville paikoille, että tämä typeryys melkovarmasti kohta toteutetaan.

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen

Maalle mentäessä n.100-v vanhaan "pehtoorintaloon", ensimmäinen juttu oli aina keittiön puuhellan lämmittäminen. Siitä se ihanuus lähti. Leivinuuni oli halkojen mittainen, jota harvemmin lämmitettiin. Kun lämmitettiin, se puski lämpöä monta päivää.
Sitten toinen toisensa jälkeen kakluuni kakluunin jälkeen, kaikkeneen tulisijoja 7 kpl. Kirves pyöri liiterissä kuin vanhan Fegusonin perässä oleva klapipyörä.
Siinä sitä maalais-kaupukilaisen henki lepäsi, tuli jo hiki ajatellessa.

T Piepponen

Tässäpä vielä oivallinen testi kaikille puulämmittäjille:

Olen kuullut ikiWanhan huhun, että haapapuun polttaminen puhdistaa tulisijojen hormistoa/savusolia noesta.

Niinpä haastan porukan polttamaan pelkästään haapaa yhden illan uunissa ja tekemään silmämääräistä tarkastelua aiheen tiimoilta. Näinhän se selviäisi. Voisi myös kokeilla niin, että polttaa ensin kuusta illan ja seuraavana päivänä haapaa.
Huhun perusteita en tiedä. Voi liittyä palokaasujen kuumuuteen tai poikkeavaan savukaasun kemiaan.

Testoopa siekii Antikainen niin suahaan lissee informaatiota Wanhoista käytännön myyteistä?

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Tiesin vanhastaan kokemuksesta, että haapapöllejä poltettaessa savu on joten puhtaampaa, tai paremminkin vähemmän kitkerää, kuin esimerkiksi kuivia koivuklapeja tai erityisesti pihkapuita poltettaessa. Puiden koostumuksissa on eroa.

Entisaikoina, kun tuo kuvan uuni oli vielä leivinuunikäytössä, siinä poltettiin vain koivua, mutta nykyisinä aikoina olemme polttaneet siinä kaikkia puulajeja sekaisin. Muovia sisältäviä pakkauksia tai esimerkiksi maitopurkkeja leivinuunissa ei tietenkään kannata polttaa eikä sanomalehtipaperiakaan tai laskuja (:)) sytykkeitä enempää...

T Piepponen

Niinhän se tuoksuu sellaiselle väkevälle tuo haapapuu palaissaan ja muovi tiiliuunit rikkoo.

Noen pitäisi kuulemma haapapuun poltossa karista alas levymäisinä kappaleina. Nokeakin voi käyttää vaikka mihin..

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto Vastaus kommenttiin #24

Yritin aikoinaan tutkia eri muovipakkausten kolmiomerkintöjä ja koodeja. Teroriassa tiettyjä muovilaatuja voisi polttaa lämmitysuunissa, mutta kun täällä Oulussa on se sekajätteitä polttava masuuni ( Ruskon jätteenpolttolaitos ), niin jätin siltä osin lajittelemisen väliin ( muuten lajittelen : lasit, metallin , ennen muovin, pahvin, paperin, ns. sekajätteen sekä biojätteen ==> kompostoriin ). En myöskään tiedä mitään siitä , millaisella lämpötilalla ja päästöillä hormiin nuo sallitut muovit palavat.

Täällä Oulussa ongelmana on, että ennen saatoit viedessäsi lasit, metallit, pahvit ja jätepaperin myös jättää muovipussit paikallisten markettien yhteydessä oleviin "moolokkeihin". Kun Ouluun tuli Ruskon jätteenpolttolaitos, niin sen jälkeen muovit "käskettiin" laittamaan sekajätteisiin ( jokaisen kiinteistön omaan pöntöön) ja markettien yhteydessö olevien "moolokkien" muovinkeräys lopetettiin. Tätä paikallisen jätteenkäsittelyn johtaja perusteli julkisesti sillä, että Paperinkeräys, jonka kanssa keräilysopimus on tehty, ei suostu keräämaan muovia "moolokeista". Tilanne hankaloitui merkittävästi. Kun tuon metalli, lasi , pahvi ja paperijätteen "moolokkeihin" kaupan muovipusseissa, niin minun pitää viedä käytetyt muovipussit takaisn kotiin omaan sekajätepöntöön. Sellaista on jätteiden käsittelypalvelu Oulussa.

Muuten, muovi polttoaineena vastaa lämpöenergia / massa samaa kuin öljy. Nyt jätteen tuottajat antavat ilmaiseksi muovia ja sekajätettä poltettavaksi. Toisaalta jätteenpolttolaitokset kilpailevat jo siitä, mistä saavat jätettä poltettavaksi ja maksavat maltaita satojen kilometrien jättekuljetusten logistiikasta. Siinäpä meille jätteen tuottajille ( = energiatuottajille ) mielenkiintoinen kysymys, varsinkin meille, jotka asumme lähellä jätteenpolttolaitoksia.

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto

Jos vanhat merkit pitävät paikkansa, niin kohta on "tieteellisesti" todistettu, että haapapöllit ovat ainoita ympäristön ja ihmisten terveyden kannalta kelvollisia puita poltettavaksi. En nyt tarkoita henkilökohtaisesti sinua tässä kommentissani, mutta näihin kommentteihin aina joku tutkija tuntuu tarttuvan ja tekee siitä todistettavan tutkimuksen. Seuraavaksi sen blokkaa joku poliitikko jonka tutut virkamieskunnassa lähtevät asiaa viemään eteenpäin ja mukaan saadaan vielä joku haapapuuvaltaista metsaa omistava, niin eihän siinä muuta tarvita, kuin lakialoite sekä kova lobbaus. Tämä on nähty aivan muissa kuvioissa, kuin haapapölliasioissa. Vähän suuremmissa kuvioissa.

Tällaista tuntuu oleva "aito yrittäjyys" Suomessa. Ymmärrän kyllä, että puoluetaustasi, jonka reilusti olet ilmaissut - kuten itsekin, huomioon ottaen aidon bisneksen teon ja kilpailun näkökulmat eivät ole eturivissä elämänkatsomuksessasi ja kunnioitan sitä.

Ps. Mikäs niissä sanomalehdissä on vikana, jos niitä polttaa ? Painomusteko ? Maitopurkkeja minulla ei ole, mutta monella muulla lienee. Pitäisikö ne sitten fossilisia polttoaineita kuluttaen roudata sinne kaatopaikalle ? Sama muuten koskee monessa kaupungissa oleva järjestyssääntö, että lehtiä ja risuja ei saa polttaa pihalla, vaan ne on fossiilisia polttoaineita kuluttaen vietävä paikalliselle kaato ... anteeksi jätteenkäsittelypaikalle 10- 30 km päähän autolla jonka paino on 1200 - 3 000 kg ja risujen ja lehtien paino on 100 - 150 kg. Tuosta voi jokainen laskea CO2 -päästötaseen sekä koko touhun järkevyyden.

Tietenkin voitaisiin kehittää joku "risuvero" talonomistajille, että jos omistat risuaidan, niin sinulla syntyy kuivia risuja ja jos aiot polttaa ne pihallasi ta uunissasi, sinun pitää maksaa risunpolttoveroa. Toki sitä valvomaan pitaa luoda "risunkäytön valvonta viranomaisorganisaatio". Niin kuka se puhuikaan julkisten menojen vähentämisestä ?

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen Vastaus kommenttiin #30

Ehkä kannattaa kuitenkin säilyttää jonkin tason järkevyys, vaikka tiede sinänsä todistaakin puulämmityksen tuottavan lajinsa ympäristölle ja terveydelle haitallisia päästöjä, eikä alistua kaikkeen mahdolliseen sääntelyyn. Niitä haittoja voi minimoida juurikin polttamalla puhtaita ja kuivia puita ja huolehtimalla uunien vetävyydestä.

Ja onhan niitä pellettitakkojakin myynnissä ...

Sanomalehtien polttamista suuremmissa määrissä vältän ihan vain siksi, koska niistä irtoaa savukaasujen sekaan pieniä mustia höytyviä, jotka sitten jäävät joko piipunhatun sisäpinnnalle tai leviävät ilmavirtausten mukana kiinnittyäkseen katto- tai ulkoseinäpinnoille. Ulkonäöllisistä syistä siis lähinnä välttelen paperien polttamista.

Aikaisemmin lämmitin saunan vesipataa sanomalehdillä ja pahvipakkauksilla samalla tuloksella, katto ja seinustat olivat mustilla laikuilla, mitkä vesisatella sitten muuttivat seinäpinnat juovikkaiksi. Paperipinkan polttaminen jättää sen lisäksi tulisijan pohjalle paksun jauhoisen hiilikerroksen, mikä nopeasti rikkoo arinaraudan.

Haapa on kelvollinen ja yleinen polttopuu ja suurisoluisena helppo pilkottava, mutta sen polttoarvo taitaa olla melko onneton, joten se ei yksin riitä lämmitystarpeisiin - saunapuita siitä saa äkkiä pelkästään kirvestä näyttämällä paksuistakin pölleistä.

Wikikon koosteessa kerrotaan yksityiskohtaisemmin polttopuista ja niiden valmistamisesta - erityisesti maininta siitä, että "kun kirveen varresta pitää kiinni molemmin käsin, ovat sormet turvassa" on mainio :

http://wikikko.info/wiki/Polttopuut

T Piepponen Vastaus kommenttiin #33

Toistetaanpa:

Vihjasin että haapapuulla voi huhun mukaan Puhdistaa uunia.

Eli eipä sitä edes ehdotettu lämmitystarkoituksessa poltettavaksi. Vaan Puhdistustarkoituksessa.

Olen myös sitä mieltä että kaatopaikkajäte tulisi hyödyntää.

Mutta tiiliuunin saa hajalle muovia polttamalla - näin on kertonut vuosikymmeniä tiilisiä tulisijoja käsin muurannut ammattilainen. Häntä uskon siinä asiassa.

---

Vielä yksi vinkki uuneista: uunin lasi nokeentuu ja tervoittuu joskus ankarasti. No sehän lähtee sillä millä tulikin - eli sekoittaa tuhkasta veden kanssa tahnaa, jolla hinkkaa lasin puhtaaksi. Tämän vinkin toimivuus on kiistaton.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Neljä tulisijaa, ja polttoaineena sekahalko. Nuohoojalta saa parhaat neuvot, ja tärkein on: polta vain kuivaa puuta.

Suomen olosuhteissa ns. ylivuotisuus ei merkitse yhtään mitään. Puoli vuotta (maaliskuusta elokuuhun) asiallista varastointia tarpeeksi pienikokoisiksi tehdylle polttopuille riittää varmasti. Jos varastointi jatkuu vuoden enemmän, ei siitä tietenkään haittaa ole. Mutta jos se lisävuosi on oikein sateinen, ei puun kosteusprosentti ainakaan alene.

Tuota haapa-huhua en ole aikaisemmin kuullut. Polttelen myös haapaa, mutta pelkkä haapa on kyllä ihan peijakkaan köykäistä tavaraa, joten sitä on lämmöntarjonnan kannalta oltava vastaavasti enemmän kuin vaikkapa koivua.

Jalopuiden ja omenapuun suhteen on oltava tarkkana. Jokainen halko on huomattavan painava, ja normaali pesällinen vaikkapa vaahteraa saattaa olla vaarallisen kuuma satsi. Siis vain yksittäisiä pilkkeitä muiden sekaan!

Männyn hyvä puoli on lähes tuhkaton palaminen. Saunaillan jälkeen olen ihmetellyt, kun (jatkuvalämmitteisen) kiukaan tuhkalaatikossa on vain kahvikupillinen tavaraa, vaikka porukalla olisi otettu useammatkin löylyt.

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto

Juho hyvä juttu.

Surullista vaan on, että jotkut ystävämme ovat jo puuhamassa tällekin lämmitysmuodolle kieltoa. Kuulema joidenkin "tutkimusten" mukaan Suomessa talojen savupiipuista haihtuvan savun mukana tuomat hiukkaspäästöt aiheuttavat ennenaikaisia kuolemia.

Siis ihmiskunta, joka on vähintään 500 000 vuotta ollut tulen kanssa tekemisissä luolissa ja teltoissa ym. , ennen vasta muutama sata vuotta sitten keksittyjä savupiippuja, ei yht'äkkiä siedäkaan puun palamisesta syntyvää savua, vaan kuolee.

Voimme kai kohta seuraavan hallituksen, jos siellä on vihreät ja ehkä vasemmisto, ( city -demarit ? ) odottaa sellaista puunkäytön talojen lämmitykseen kieltävää lakia. Kepu nyt ei kai tuohon ihan helpolla lähde, mutta jos taas "tieteellisesti" todistetaan ja tappiot korvataan, niin mikä ettei. Voihan ne puut roudata sinne parin - kolmensadan kilometrin päähän voimalaitokselle, kun yhteiskunta maksaa kuitenkin tukina kuljetuskustannukset.

Ja minäkin kun juuri äsken ulosmittasin hiilipäästöoikeuteni lämmittämällä varaavan uunini. Voi kuinka minulla on nyt paha omatunto, kun aiheutin asuntoalueelle ihmisten elämisen kannalta riksin. Ai niin parin muunkin talon piipuista näkyi tulevan savua.

Matti Siikala

Nykyuunit on tunnelmallisia lisälämmönlähteitä.
Uunit on vuorattu villalla, jottei pinta tulisi kuumaksi.
Näillä nykyleluilla ei taloa tosipaikan tullessa lämmitetä.
Surullista muotia taas- onneksi kaikkia uuneja ei purettu 80-luvun alussa.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Tuota meidän uunia, josta otin kuvat, on jokunen palotarkastaja pitänyt laittomana rakennelmana nykysäännösten mukaan, koska siinä hormi lähtee suoraan tulisijan päältä. Hormin pitää kuulemma lämpimän tilan puolella sijaita erikseen rakennettavan palomuurin vieressä.

Eivät vielä onneksi ole käyttökieltoon älynneet sitä asettaa tai purku-uhan alle...

Käyttäjän seppaeo kuva
Oskari Seppänen

Antikaisen kommenttiin yllä. Pellettitakka tulee ihan vanhasta porin matistakin, eikä siihen vaadita mitään rakenteellisia muutoksia jotta saadaan aikaan toimiva taloudellinen ratkaisu. Eli ei minusta mikään väheksyttävä vaihtoehto, koska kokemusta löytyy. Omaani käytin kyllä puutalossa ainoastaan talven kylminä päivinä, koska silloin lämmöntarve ja veto olivat molemmat kovimmillaan, ja sain mielestäni parhaan hyötysuhteen passiiviratkaisullani. Se tuli laskujeni mukaan halvemmaksi kuin ostetut halot. Oikeasti käytin sitä vain brassaillakseni.

En tiedä saisiko jopa leivinuunin lämpiämään pelletillä, siinä kun olisi niin hyvä tila tuhkalle laskeutua ja luovuttaa lämpöä, ja luukku olisi varmiiksi sellainen johon olisi helppo kiinnittää poltin. Meteli vain rassaisi mielenterveyttä.

Kaipailen kyllä kotiini perinteistä leivinuunia ihan mainituista säästösyistäkin. Nyt on hyvä tilanne, kun pääsee tilaamaan tyhjälle paikalle uuden uunin, niin voi lisätä säästöastetta laittamalla lämmitysveden kiertämään sen kautta.

Tämän blogin suosituimmat

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset