mystinen metsätyömies

Rasikuivatus

  • Rasikuivatus
  • Rasikuivatus
  • Rasikuivatus
  • Rasikuivatus
  • Rasikuivatus
  • Rasikuivatus
  • Rasikuivatus

Rasikuivatuksella tarkoitetaan korjuutapaa, jossa puut jätetään kaadon jälkeen karsimattomina paikoilleen, jolloin ne haihduttavat kosteutta elävän latvuksensa kautta. Rasikuivatuksella puun kosteus laskee parhaimmillaan solujen kyllästymispistettä vastaavaan kosteuteen, jolloin lehdet ja neulaset kuihtuvat ja varisevat. Suomalaisilla puulajeilla solujen kyllästymispiste vastaa 27-30 % kosteutta ....

 

Energiapuun tehokas käsittely ja kuivuminen

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Kaatelin heinäkuun alussa piennarpajua ja -leppää, ja koska sairastuin saman syssyyn kuumetautiin, jäi puutavara tekemättä haloiksi. No, se kuivahti rasissa kohtalaisesti, ja oli kuuden viikon kuluttua inhottavan sitkeää pilkottavaksi, vaikka tietysti suhteellisen kevyttä käsiteltävää!

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Meillä on tallissa pari vuotta sitten ostettu pilkekone, jonka ajateltiin helpottavan polttopuun tekoa, mutta sille ei vielä ole ollut tosiasiallista tarvetta - kirveellä saa oksaisenkin ja tavallista sitkeämmänkin pölkyn pieniksi, kun vaan osaa lyödä oikeisiin syihin....

Kirveellä pilkkomisessa on jotain sellaista vanhanaikaista työntekemisen konkretiaa - pientä haastetta siis ja ehkäpä myös se hakkaaminen lieventää (piileviä) aggressioitakin :)

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Taitava ja hyväkuntoinen halontekijä - en kuulu heihin mutta joskus homma tuntuu silti sujuvan flow-tilassa - päihittää verkkovirtakäyttöisen pilkekoneen tavallisessa polttopuunteossa.

Metrihalkojen pilkkominen on kuninkuuslaji, joka vanhoilta mottimestareilta sujui kuin itsestään. Niin pitkään tavaraan tarvitaan toki jo vähän kehittyneempi halkomakone, jos kirvestyö ei sattuisi maittamaan.

Oma hydraulihalkaisijani simahti muutamia vuosia sitten. Jostain syystä mäntä pääsi työntymään liian pitkälle ulos, ja mekanismi jumittui. Myöhemmin paljastui myös sähkömoottorin vika, ja puoliksi purettuna masiina lojuu nyt autotallissa isäntää ärsyttämässä. Minua kärsivällisemmät lapseni eivät halua konetta romutettavan, joten suhteeni pilkekoneeseen jatkuu "jäätyneenä kriisinä".

PS. Vanha kunnon halonteko palvelee loistavasti keskivartalotreeninä.

Käyttäjän sarilait kuva
Sari Laitinen

Kaverini muutti ja meinasi heittää kaatopaikalle männynrungosta sahatun pöllin, jota käytti jakkarana. Minä päätin napata pöllin itselleni. Alkuun pölli painoi ihan juukelisti. Juuri ja juuri jaksoin kantaa pöllin kotiini. Nyt se pölli on ollut useamman vuoden pihassani koristeena, eikä paina juuri mitään.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Tuoreen puun tiheys on keskimäärin jotain 1500 kg/m3 ja kuivan puun noin 400 kg/m3, joten painoero on huomattava - pölökyistä voi tosiaan muotoilla vaikka istuimen tai sitten ihan jotain muuta :

http://puheenvuoro.uusisuomi.fi/sites/default/file...

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Onneksi tuore mänty ei sentään paina noin paljon! Moiset lukemat olisivat tehneet uittokuljetuksen mahdottomaksi tukkien vajotessa pohjaan.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen Vastaus kommenttiin #9

Puun ainesosan tiheys voi olla sen 1500 kg/m3, mutta toki koska puu on solukkoa, niin sen tilavuuden perusteella määrittyvä tiheys on sitten yleensä tuoreenakin alle 1000 kg/m3 - Arkimedeen lain mukaisesti vedessä uitettava tukki pysyy yleensä pinnalla silloin :)

http://www.puuproffa.fi/PuuProffa_2012/fi/puun-rak...